Kaikki alkoi jo ammoisina aikoina. Kun ajan käsite oli häilyvä, kun jokaisella muinais-ihmisten heimolla oli oma tapansa mitata aikaa, ihmiset ovat maalanneet. Ihmiset ovat maalanneet verellä, punamullalla ja kasviväreillä kuvia. Se on jäänyt ajanlaskun hämäriin milloin ensimmäinen viiva maassa tai kallion seinässä on ylipäätään tarkoittanut yhtään mitään. Milloin ensimmäinen piirros on ollut kuvaava? Milloin millään on ollut mitään merkitystä? Mikä teos, viivapiirros maassa tai kalliomaalaus seinässä on ollut merkityksellinen?
Milloin muut heimon jäsenet ovat ymmärtäneet tämän heimotoverin teoksen merkityksen? Mikä on saanut heidät ymmärtämään että tikku-ukko merkitsee heimolaisia ja toisenlainen tikku-ukko peuralaumaa?
Mikä on ollut se laukaiseva tekijä jonka ansiosta tämä ihminen on ensimmäistä kertaa levittänyt väriä pinnalle niin, että se väriläiskä tarkoittaa jotain?
Lopulta nämä muinais-ihmiset maalasivat kuvia kallioihin merkatakseen esimerkiksi eläinlaumojen liikkeitä tai metsästystaktiikoita. Myöhemmin kuvilla alettiin merkata jumalia tai hallitsijoita. Lopulta muodostui käsite, taide.
Myöhemmin taide kehittyi, tuli erilaisia taidesuuntauksia.
Jossain vaiheessa länsimainen taide oli lähinnä kirkkotaidetta, sitten esiin tulivat maisemataulut. Ajan myötä taiteilijat maalasivat juuri sitä mitä halusivat, taidesuunnat kehittyivät ja toisinaan vallankumouksellisia teoksia pidettiin jopa jumalanpilkkana. Eihän nyt tavallisia ihmisiä sovi maalata!
Jos olisin ollut enemmän hereillä taidehistorian tunneilla ja olisin kyennyt tallentamaan tehokkaammin mieleeni näitä vajaan kolmen vuoden takaisia luentoja, tämä teksti olisi kiinnostavampi ja elävämpi.